Consolação: Sateinen melodia Bossa Novassa joka vie kuuntelijan unelmoimaan ja huljuttamaan varpaita

Consolação: Sateinen melodia Bossa Novassa joka vie kuuntelijan unelmoimaan ja huljuttamaan varpaita

“Consolação” on kuin aurinkopiste pilvisellä syyspäivällä, herkkä ja nostalginen Bossa Nova -kappale, joka kielii sekä samban rytmistä energiaa että melankoliseen kehtolauluun. Sävellys on alun perin João Gilberto -saksofonistin Astor Piazzolan käsialaa ja se nousi kansainväliseen kuuluisuuteen 1960-luvulla Bossa Nova -musiikin leviämisen myötä.

Kappaleen otsikko, “Consolação”, tarkoittaa portugaliksi lohtua tai rauhoittelua. Se sopii täydellisesti musiikkiin, joka on samalla sekä surumielinen että toiveikas. Gilberto esitti “Consolação” ensimmäisen kerran vuonna 1960 albumillaan “Chega de Saudade”, josta tuli Bossa Nova -musiikin läpimurtoalbumi ja teki Gilbertosta yhden lajin ikonillisimmista artisteista.

Gilberto tunnetaan omaperäisestä kitarasoitostaan ja kevyen, melkein puheenomaisena laulutapana. “Consolação”-kappaleessa hän tuo esille myös kykyään luoda intiimiä ja herkkää tunnelmaa soittimensa avulla.

Bossa Nova: Rio de Janeiron rannalta maailmalle

1950-luvun lopulla Brasiliassa syntyi Bossa Nova, “uusi trendi”, musiikin tyyliyhdistelmä, joka oli tasapainoinen samban rytmin ja amerikkalaisen jazzin harmonian välillä.

Bossa Nova kehittyi Rio de Janeiron yökerhoissa ja rantabaareissa, missä nuoret muusikot yhdistivät samban melodiat jazzin sointuisiin rakenteisiin.

Tyypillinen Bossa Nova -kappale on yleensä lempeä ja melodinen, mutta sisältää samalla vahvan rytmin ja synkopoituja soittokulkuja.

Bossa Novassa käytetään usein akustista kitaraa, kontrabassoa ja rummut sekä muita perkussiorjaimia. Laulu on yleensä pehmeää ja intiimiä.

“Consolação”: Musiikin anatomia

Kappale alkaa hiljaisella akustisella kitaralla soittamalla. Melodia on yksinkertainen ja kaunis, muistuttaen hieman samban melodioita, mutta tempo on hidastetaan Bossa Nova -tyyliin.

  • Rytmi: “Consolação"issa rytmi on keskeinen osa musiikin charmia. Samban vaikutteet näkyvät selvästi synkopoiduissa soittokulkuissa ja hitaassa tempassa, joka kutsuu kuuntelijan heilahteluun.
  • Melodia: Melodian kulku on helpommin seurattava ja sointukaavat ovat hyvin harmonisia, mikä tuo kappaleeseen rauhallista tunnelmaa ja tekee siitä helpon kuultavaksi myös jazzin aloittelijoille.
  • Sanoitus: Vaikka “Consolação"ssa sanoja ei useimmiten lauleta, musiikki itsessään luo vahvan emotionaalisen tunnelman. Kuulostaako se nostalgiselle unelmalle vai rakkaudelle ja menetykselle?

Musiikkigenren vaikutus: Bossa Nova -villitys

1960-luvulla Bossa Nova -musiikki löi läpi kansainvälisesti. Artistit kuten Stan Getz, Charlie Byrd ja João Gilberto tekivät Bossa Novasta globaalin ilmiön.

Musiikkigenren suosio oli huipussaan 1960-luvun lopulla, jolloin Bossa Nova kuului radioissa, baareissa ja televisiossa ympäri maailman.

Bossa Nova:n vaikutus ulottui myös muihin musiikkityyleihin. Jazzmuusikot omaksuivat Bossa Novassa esiintyviä sointuja ja rytmejä, ja pop-artistit alkoivat yhdistellä Bossa Novassa esiintyviä elementtejä omaan musiikkiinsa.

“Consolação”: Ajaton klassikko

Vaikka Bossa Nova -musiikin suosio on hiipunut 1960-luvun lopun huippuaikaansa, “Consolação” säilyy yhä suosikkikappaleena monien musiikin ystävien keskuudessa.

Kappaleen atemporaliteetti johtuu sen yksinkertaisesta kauneudesta ja kyvystä herättää kuuntelijassa tunteita: nostalgian, rauhan, surun ja toivon.

“Consolação” on osoitus João Gilberton musiikillisesta nerosta ja Bossa Nova -musiikin ainutlaatuisesta charmista.

Kappale on täydellinen valinta rentoon iltaan, unelmamatkaan tai vain hetkeen rauhaa arjesta.